Kirja kertoo Hanna X:stä, naisesta joka matkaa Saksasta Afrikkaan 1900 -luvun alkupuolella. Noihin aikoihen rahdattiin laivalasteittain naisia samaa reittiä vaimoiksi ja suvunjatkajiksi sotilaille ja uudisasukkaille.

Kirja kuulosti mielenkiintoiselta ja olin jo aiemmin tutustunut Brinkiin. Kirja oli odottamattoman raaka ja julma. Mikäli takakannessa olisi mainittu sana silpominen, olisin jättänyt tämän lainaamatta. Tässä tapauksessa lähdin kuitenkin lukemaan Hannan tarinaa ja kerran aloitettuani en pystynyt laskemaan kirjaa käsistäni sen raakuudesta huolimatta.

Ajatuksia heräsi. Naisen asemasta tänään ja ennen, asioista joita tehdään uskonnon nimessä... Hyviä ajatuksia, mutta kuultuja. Minulle uusi ajatus oli tämä: voiko kosto olla oikeutettu? Tuleeko kostajasta väistämättä tekonsa kautta yhtä paha, kuin kostettavasta? Voivatko vääryydet koskaan lakata ilman kostoa?