Toisen blogin ollessa tauolla on viimein aikaa päivittää tätäkin... Muutama kirja on tullut luettua.
Jane Austen: Tavat ja tunteet
Tavat ja tunteet ei ole Austenin pääteoksia eikä hän ehtinyt kirjoittaa tarinaa kuin muutaman luvun. Nautittava teos yhtäkaikki.
P. G. Wodehouse: Kevätkuumetta ja P.G. Wodehouse: Fred-setä järjestää
Kummassakin romaanissa vilahteli myös tuttuja hahmoja, mutta kyse ei ollut Blandingsin linnaan sijoittuvista tarinoista eikä myöskään Jeeves & Bertie tarinoista. Fred-setä seikkailee ilmeisesti myös muissa kirjoissa, mutta mielestäni tämä oli ensimmäinen lukemani, jossa hän esiintyi.
P.G.Wodehouse: Possut piilosilla
Yksi riemukkaimmista Blandingsin linna-tarinoista. Keisarinna-parka saa kyytiä kerrassaan.
Anu Rohima Mylläri: Adoptoitu
Tämä kirja pyöri lukemisen jälkeen pitkään mielessä. Toisaalta kirja avasi näkökulmia ja tuli entistä vahvemmin olo, että adoptointi ei ole meitä varten. Toisaalta en täysin ymmärtänyt, mitä Mylläri halusi kirjallaan sanoa. Olisiko hänestä ollut parempi, että hänet olisi jätetty adoptoimatta? Tuntui myös, että Mylläri olisi jonkin verran syyttänyt kaikista ongelmistaan adoptiotaustaansa. Kirja oli myös sikäli mielenkiintoinen, että sama kylä, jossa hän on varttunut, sijoittuu myös omiin lapsuudenmaisemiini varsin vahvasti, vaikka en Mylläriä perheineen tunnekaan. Enkä itseasiassa ole koskaan kuullut puhuttavankaan, joten ovatko ennakkoluulot todella olleet niin vahvat? Eivät ilmeisestikään ainkaan kaikkialla.
Tuuli Oinonen: Pitkä odotus - kokemuksia lapsettomuuden hoidosta
Sinällään aika mitäänsanomaton kirja. Kirjaan oli koottu melkolailla editoimatta muutamien naisten tarina.
Doris Lessing: Kissoista
Rakkaudella kissoista kirjoitettu pieni kirja. Suosittelen kissanystäville.
Marian Keyes: Vielä on toivoa
Hassua, olen lukenut tämän kirjan kuukausi sitten. Ehkä kolmatta kertaa. Silti en pysty tähän kertomaan, mistä kirjassa oikein on kyse, sillä olen unohtanut. Keyes on kuitenkin aina hyvä ja kirjaston varausjonossa olen jo uusinta kirjaa odottelemassa. Keyes on kirjoillaan osoittanut, että raskaista asioista voi kirjoittaa kevyellä tavalla. Kukaan, joka on lukenut esim. Rachelin loman tai Kuuleeko kukaan, voi tuskin väittää näitä kirjoja puhtaaksi hömpäksi.
Catherine Cookson: Tyttö ja kartanonherra
Minä en pidä Cooksonista. Kirjat ovat liian ankeita, liian likaisia, liian realistisia.
Sophie Kinsella: Kevytkenkäinen kummitus
Kinsellan tuorein ei temmannut heti mukaansa. Kirja vaikutti suhteellisen huonolta puoliväliin saakka, mutta parani loppua kohden. Kepeä sadepäivän kirja ilman sen kunnianhimoisempia teemoja. Lukemisen arvoinen silti.
C.S.I. Lewis: Narnia - kaikki tarinat
Oi kun tykkäsin. Narnian tarinat veivät satujen maailmaan, yksisarvisten ja faunien maailmaan. Kirja on ehkä suunnattu nuorille, mutta oli balsamia vanhemmallekin raadellulle sielulle.
Cathy Kelly: Elämän taika
Kirja toi mieleen jonkun muun kirjailijan teokset... Ehkä Maeve Binchyn, tämäkin opus. Kelly on mielestäni parantanu otettaan kirja kirjalta, silti jääden sisällöltään ontoksi Keyesiin ja Weineriin verrattuna ja viihdyttävyydeltään ei vedä vertoja Kinsellalle.
Kommentit