Tai pikemminkin: oi Bertie, Bertie. Miksi puhutaan Jeeves -kirjoista? Televisiosarjankin nimi on Kyllä Jeeves hoitaa. Mitä olisi Jeeves ilman Bertietä? Minun kannaltani katsottuna Bertie on se päähenkilö ja se mielenkiintoisempi osapuoli.

Minulla on ollut Jeeves-kausi. Käytettäköön ilmaisua näin, Bertie-kausi kuulostaa jotenkin väärältä. Luin vastikään uusia suomennoksia Wodehousen tuotannosta: Jeeves-tarinoita osat 1, 2 & 3. Voi loistavuus, miten hienosti suomentajat olivat työssään onnistuneet. Miten eläväistä, leikkisää ja värikästä kieltä! Kuhnuriklubi oli jätetty suomentamatta - Drones hämmensi ensin. Pitkästä aikaa nauroin kirjaa lukiessani ääneen. Ensimmäisessä osassa oli mielestäni se paras tarina Bertien toilailuista ikinä. Bertie opetteli soittamaan banjolelea ja joutui muuttamaan hetkeksi maalle sen vuoksi. Ei voi käsittää, miten Wodehousen mielikuvitus on osannutkin loihtia tarinoiden henkilöiden eteen sellaisia solmuja ja käännöksiä.

Kirjasarjaa seurasi dvd-putki sarjaa ja se on vielä kesken. Voi, kun saisin jostain käsiini kaikki mahdolliset Bertie-tarinat ja saisin ne luettua kronologisessa järjestyksessä.

Wodehouselle on aikansa ja paikkansa. Joskus se lämmittää, ilahduttaa, tekee maailmasta vähän paremman paikan. Toisinaan tuntuu hieman nololta, lapselliselta, jo niin nähdyltä. Nyt minun elämässäni on ollut tilaa Bertielle.